#partiu o melhor são joão do mundo

São João eli juhannus tuli vietettyy Caruarussa. En oikeestaan tiiä et onks tää são joão ihan täsmällisesti sama asia kun juhannus, täällä sitä vietetään yhden pyhän mukaan ja vaikka virallisesti se juhlapyhä oli maanantaina, niin kun brasseissa kerran ollaan (ja erityisesti täällä päin brasseja) niin sitä on juhlittu koko kesäkuu hahah. Caruarussa on kuulemma isoimmat são joão juhlat koko maassa, joten sinnehän sitä oli itsekkin suunnattava. Perjantaina lähdin ja saksalaisen Paulan luona vietin koko viikonlopun. Oli aika villi viikonloppu, vida loka! Joka ilta käytiin ulkona, kun siellä on sellanen iso pátioksi kutsuttu paikka, missä oli iso esiintymislava, musiikkia ja järjettömästi ihmisiä. Vähän niinkuin festarimeininki! Ja eilen siellä soitti Jorge e Mateus!!! Jorge e Mateus on yks brassien suosituimmista bändeistä, ja koska tää juttu oli ilmanen niin koko se paikka oli ihan todella täynnä. Vaikka jouduttiinkin menemään sinne jo 3,5 tuntia ennen koko esitystä että päästiin sisälle, siellä oli ihan järkyttävästi ihmisiä ja huonon lämppärin jälkeen se niitten keikka viivästy vielä tosi paljon ja kaikenlisäks niiden alottaessa jotkut idiootit rupes heittelemään juomia ilmaan ja sain viskiä silmään haha, niin se oli kaiken sen arvonen. Huippuu!!

Lauantaina osallistuttiin myös mielenosoitukseen Caruarussa!

Se oli sellanen pidennetty viikonloppu! Sitä edeltävästä viikonlopustakaan en oo tainnut täällä kertoa. Menin tokan perheen mukaan rannalle ja siellä juhlittiin hostäidin synttäreitä são joãon merkeissä. Oli ihan kauheen surullista kun sunnuntaina piti sanoo heipat meiän ihanalle ranta-talolle, mun paratiisille. <3 Joku päivä mä vielä palaan...

Meiän rantatalo juhannus koristein!

Viikko tai kaks sitten käytiin myös vaihtarityttöjen kanssa pitämässä esitelmää mun koululla meiän vaihtovuosista ja kertomassa et miten pystyy lähtemään vaihtoon. :)

Ja viikko sitten mulla oli myös vika koulupäivä! Vein mun Brasilian lipun sinne, et kaikki pysty kirjottamaan siihen ja otin hirveesti kuvia. Lopulliset hyvästit nää ei kuitenkaan vielä ollut, kun mulla tulee olemaan yhistetty synttäri/läksiäis pippalot torstaina, niin tuun näkemään siellä vielä kaikkia koulukavereita.

Kaikenlaista muutakin oon viimeviikkoina tehny, mistä en oo kerenny postailla. Leffassa oon käyny koulukavereitten kanssa, Abbie on ollu meillä täällä yötä ja sen sellasta. Alle viikko lähtöön. En käsitä, mihin tää aika hävis? Pikkunen paniikki alkaa tulla, et miten pystyn oikeesti jättämään tän kaiken? Eiiiii en pysty!

-Kiira

Salvador

En oo postaillu tosi pitkään aikaan koska ei oo ollu aikaa ja meiän netti on oikeesti ihan onneton. Oon monta kertaa yrittäny ladata näitä Salvadorin kuvia, mut oon aina luovuttanu kesken ku ei vaan toimi. Saatte nyt jonkulaisen lyhyen selostuksen melkein viikon reissusta, mistä tulin takaisin jo viime maanantaina...

Tykkäsin kovasti Salvadorista. Kaupunki on siis Brasilian kolmanneks suurin ja yks niistä vanhimmista kaupungeista ja ennen vanhaan se oli just yks niistä paikoista minne tuotiin orjia Afrikasta ja siks siellä näkyy vieläkin tosi vahvasti sellanen afro-brasilialaien kulttuuri. Mun mielestä Salvador on tosi kaunis, vahvan kulttuurinsa, rantojensa, capoeiran ja bahialaisten kanssa. Hostäidin sisko asuu siellä ja yövyttiin hänen luonaan ja suurinpiirtein koko ihanan hullu suku oli mukana serkkuja myöten. Juhlittiin hostserkun lapsen 2v synttäreitä ja kierreltiin Salvadorin nähtävyyksiä.

Yks päivä käytiin kattomassa Igreja do Bonfim. Bahialla näkee tosi paljon noita rannekkeita ja niiden idea
on siis, että kun sidot sen rannekkeen jonkun käteen, teet siihen kolme solmua ja joka solmulla se henkilö kenen kädessä se ranneke on niin toivoo jotain. Ranneketta ei saa leikata pois, vaan vasta kun se tippuu itsestään niin ne toiveet käy toteen. Tuon Bonfim kirkon portit on ihan täynnä noita rannekkeita ja kävin itekkin sitomassa sinne rannekkeen ja toivomassa ne kolme toivomusta.

Farol da Barra

Sit mentiin Cidade Altaan ("yläkaupunkiin"), mistä oli tälläset näkymät Cidade Baixoon ("alakaupunkiin"). Vasemmassa nurkassa näkyy hissi, millä pääsee liikkumaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös.

Kuvassa näkyy mercado modelo, missä nykyään myydään matkamuistoja ja käsitöitä. Ennenvanhaan tuolla mercado modelossa on järjestetty orjamarkkinoita.

Yllä olevassa kuvassa näkyy yks tyypillisen näköinen bahialainen kirkko. Bahialla (bahia on siis osavaltio ja Salvador sen pääkapunki) on kuulemma yli 1300 tollasta kirkkoa ja niitä kyllä näkyi vähän joka paikassa.

 

Seuraavaks vuorossa oli Pelourinho! Pelourinho on kans yks Salvadorin historiallisista osista ja mun mielestä niin nätin näkönen! Tollasia pieniä katuja täynnä vanhoja värikkäitä taloja ja pieniä putiikkeja. Oikeestaan käytiin pelorinholla kaks kertaa. Toisella kerralla pysähdyttiin yhessä kahvilassa, missä näin kaks ihmistä puhumassa englantii. Rohkaistuin sit ja kävin kysymässä että mistä he ovat kotoisin ja tyttö vastas, että on lentoemäntä Saksasta ja poika yliopisto vaihtari Kolumbiasta. Kävi sit ilmi, että tyttö on ollu myös rotary vaihtarina jenkeissä pari vuotta sitten ja hän on nyt muutaman päivän lomalla Salvadorissa ja tällä hetkellä yöpyy hänen saksalaisen siskonsa vanhassa hostperheessä, jossa tää kolumbialainen poika on tällä hetkellä. Tää kolumbialainen poika tuntee myös meksikolaisen Marianan, kenen mä myös tunnen Rion ja Foz do Iguacun-matkoilta. Pieni maailma? :D

Mä bahialaisena! :D

Yks päivä sit näin meksikolaista Marianaa, joka on vaihtarina Salvadorissa. Tutustuttiin siis Rion matkalla ja nähtiin myös Foz do Iguaculla ja nyt uudestaan. Oli ihanaa nähä tuttuja!

 

Sit juhlittiin myös sen serkun tytön synttäreitä! :)

Kivoja muffinsseja? :D

Pahoittelut huonosta ja vajaasta postauksesta, mutta ette arvaakkaan kuinka kauan tappelin tän kaa... Jos mun netti ja bloggeri ei rupee suostumaan yhteistyöhön niin en kyllä jaksa käyttää mun loppuaikaa täällä postausten kanssa tappelemiseen, mutta toivotaan nyt että rupeis toimimaan paremmin, koska mulla ois vaikka mitä kerrottavaa!

-Kiira